Tekstit

Tom of Finlandin syntymäpäivä

Kuva
Hyvää Tom of Finlandin syntymäpäivää Tom-talolta! Kävelin yläkertaan Tomin huoneeseen, kun ajattelin, että otan kuvan hänen puupäähatustaan. Tipsuttaessani sukkasiltaan yläkertaan tuli portaissa minua vastaan Sharp. Kerroin, mitä olen menossa tekemään ja hän sanoi: "Kai otat myös itsestäsi kuvan puupäähatussa?" En ollut edes tullut ajatelleeksi moista. Välittömästi tirpaisin siis hatun päähän yläkertaan päästessäni. Sen jälkeen kiersin talossa ja otin kuvia muutamista minua puhuttelevista teoksista ja puutarhasta. Minua on aina kiehtonut Peter Berlinin hahmo ja hänen narsistiset omakuvat. Tämän päivän selfietodellisuuden näkökulmasta niissä ei ole mitään outoa, mutta aikoinaan ne ovat kuulemma aiheuttaneet paljon ihmetystä ja paheksuntaa. Ehkä Peteriä voi jopa pitää nykyisen selfie-kuvakulttuurin esitaistelijana. Jos et tunne Peteriä ja hänen tuotantoaan, niin guugella, ja yritä löytää äänternetistä hänestä tehty dokkari. Super kiehtova hahmo. Koska täällä on vasta aa...

Eniten vituttaa fetissikuvaston vanilja-appropriaatio

Tom of Finland on ollut kuumaa kamaa Suomessa viimeiset pari vuotta. Nyt meneillään oleva appropriaatiokeskustelu sopii tähän aiheeseen kuin nenä päähän. Miltä nykyinen Tom of Finland kiima näyttää elävien oikeiden nahkahomojen näkökulmasta? Taustaksi: fetissijärjestöt siivottiin Setan jäsenyydestä aikoinaan, kun Setassa haluttiin keskittyä ajamaan tasa-arvoista avioliittolakia. Siihen prosessiin ei heidän mielestään sopineet avointa seksuaalisuutta edistävät järjestöt. Tässä prosessissa Suomen toisiksi vanhin seksuaalivähemmistöjärjestö MSC Finland – Tom’s Clubin ajettiin eroamaan Setasta. (MSC on se ”moottoripyöräkerho”, jonka perustaminen mainitaan Tom of Finlandin elämänkertaelokuvassa.) Monia muitakin syrjiviä tekoja tapahtui. Kerran kiellettiin SMRF:ää (heteroiden ja biseksuaalien valtakunnallinen fetissijärjestö) osallistumasta Helsingin pridemarssiin, koska fetissi-ihmiset kuulemma pelottivat lapsia. Nykyisen Tom of Finland -kiiman aikana valtavirtaihmisillä, joita me kut...

Kylillä kuultua

Tässä kaupungissa tapaa niin käsittämättömiä tyyppejä ja kuulee niin uskomattomia tarinoita, että huh. Tässä kokoelma muutamista parhaista. Olen tutustunut ihanaan ihmiseen, jonka edesmennyt partneri kehitti Tyttökullat. Hän kertoi, että Tyttökultien alkuperäisessä versiossa päähahmot olivat drag queenejä, mutta kun iso tv-yhtiö osti käsikirjoituksen, muutettiin hahmot   eläkeläisnaisiksi. Käsikirjottajat kiersivät koko tuotannon ajan LA:n homobaareja ja kirjoittivat ylös kuulemiaan vitsejä. Eli käytännössä kaikki Tyttökultien vitsit on kännisiltä homoilta ja drageilta lainattuja. Nyt kun ajattelee, niin tämä on täydellisen järkevää. Pitäisi masinoida koko sarjan uusintakuvaukset, joissa hahmot muutettaisiin takaisin drag queeneiksi. Juuri eräs päivä juttelin ystäväni kanssa, jonka hyvä ystävä oli Jim Morrisonin ystävä ajalta ennen kuin Doorsista tuli kuuluisa. Hän kertoi, että Jim oli todellisuudessa introvertti ja hiljaisuuteen vetäytyvä runoilija, mutta hän ei koskaan ...

Haikuja seksistä

Kuva
Olin viikonloppuna pitämässä seksihaikutyöpajaa LAZAABBissa eli Los Angelesin zine- ja taidekirjabazaarissa. Tapahtumassa tapasin useita kiinnostavia taiteilijoita ja erilaisia suunnittelijoita. Tapahtuman avajaisbileiden päätteeksi heräsin eräästä merenrannan huvilasta yli 20 km päästä keskustasta. Jatkot ja jatkojen jatkot olivat siis ikimuistoiset. Niistä sitten joskus myöhemmin muistelmissani. Oli ihanaa herätä merituuleen. Mies, jonka luokse olin päätynyt, keitti kahvit. Kävimme lellumassa kattoterassilla olevassa jacuzzissa ja hän kertoi keräilevänsä autoja. Hän näytti kuvia kokoelmiinsa kuuluvista Rolls Royseista ja sen sellaisista. Niin se on, että toiset meistä elävät viisikerroksisessa omakotitalossa meren rannalla ja keräävät miljoonien dollarien arvoisia autoja, ja toisilla meistä on kaupungin vuokra-asunto Vallilassa ja intohimona kirjoittaminen. Silti voimme aina kohdata jacuzzissa. Juotuani kahvit lähdin loputtomalle neljä tuntia kestävälle matkalle kohti kotia. Tämä...

Ensimmäisen viikon kuulumisia

Kuva
Onpa ollut mielenkiintoinen ensimmäinen viikko! Arvoin pari päivää, että vuokraisinko auton vai ostaisinko polkupyörän. Lopulta asia ratkesi sillä, että säätiön puheenjohtaja Durk lupautui ostamaan minulta polkupyörän sen jälkeen, kun en enää käytä sitä. Kävin siis ostamassa käytetyn polkupyörän ja kirkkaanpunaisen kypärän, ja pyöräilin samoin tein down townille, hommasin itselleni punttiskortin, juomapullon ja ison säkillisen maitoon kastetun orion makuista proteiinijuomajauhetta. Punttikseni on iso ja täynnä lihastenkasvatushormooneja käyttäviä lihaskimppuja. Saman punttisketjun Hollywoodin toimipisteessä on ihana kokopitkä uima-allas ja hampaansa ylivalkoisiksi valkaisseita botoxhirviöitä. Kävin pari päivää sitten erään paikallisen kanssa keskustelun siitä, miten vaikeaa on enää tajuta ihmisten ikiä. Hänen oma äitinsä on tehnyt itselleen kaksi face-liftiä ja on noin 80. Äiti on höppänöitynyt, mutta kun hän kasvoiltaan näyttää nuorekkaalta alle viisikymppiseltä, niin on kauhe...